Kauden alkuun on reilu viikko. Kuulin huhuja, että kausiennakkoa onkin jo odotettu. Joten tässä se vihdoin tulee.

Tänä vuonna naisten III-divari alkaa päivää aiemmin kuin viime vuonna eli kausi pyörähtää käyntiin 8.10. Nyt aion paljastaa, miten Pohjanmaan III-divarin joukkueet ovat muuttuneet. Sekä... niin, heittää oman säälittävän arvaukseni siitä, mitä tuleva tuo tullessaan.

Viime vuonna naisten III-divarissa oli 10 joukkuetta, nyt joukkueita on 13. Joukkueet on jaettu kahteen lohkoon, jossa kaikki kohtaavat toisensa kolmesti. Lisäjännitystä tuo vielä se, että jopa kolmella joukkueella on tänä vuonna mahdollisuus nousta II-divariin.

Kokonaan uusia joukkueita sarjassa ovat Lapuan Ponnistus (pelannut tyttöjen sarjoissa), Nurmon Jymy (pelannut muutamia vuosia sitten naisten kolmosessa), ISB II sekä Kokkolan Jymy (+putoaja Saragoza). "Uusia" joukkueita on siis periaatteessa tullut. Mutta kaikki ovat varmaan tietoisia Kokkolan jakaantumisesta sekä Jymyn "uudesta" joukkueesta... Joten ei niitä uusia taida loppujen lopuksi paljon olla.

Mutta mennään ensin siihen toiseen lohkoon, eli lohkoon 61. Siinä pelaavat FBC Remix, KauWi, SB Vaasa III, SC Kokkola, SB Jymy (eli Kokkolan Jymy, ettei joku mene sekaisin) ja PSB Lapua.

Enempää setvimättä arvelen, että II-divaripaikoista taistelevat Remix, Lapua ja KauWi. Harkkapelejähän nämä joukkueet ovat jo pelanneet toisiaan vastaan. Ensimmäinen turnaus on siitäkin jännittävä, että KauWi kohtaa molemmat pahimmat kilpailijansa.

Ja sarjataulukkohan näyttää sarjan lopussa tältä:
1. Remix
2. KauWi
3. Lapua
4. SC Kokkola
5. SB Jymy
6. SB Vaasa

Ai ei näytä vai? :) Totta, että kolmen ensimmäisen joukkueen sijoitukset ovat käytännössä arvailua, niin tasaiset nämä joukkueet mielestäni ovat. Ja sitten pientä pohdittavaa joukkueista:

Remix – tarpeeksi sitoutunut?
KauWi – keksiikö aseet nopeita junnujoukkueita vastaan?
Lapua – henkinen kantti?
SC Kokkola – ristiriidat hävinneet?
SB Jymy – seura-asiat kunnossa?
SB Vaasa – puolustus?


Mielestäni aika selvästi huonompi lohko kuin lohko 62, johon pääsemmekin seuraavaksi. Lohkossa pelaavat siis SC Alavus, PaSu, ISB II, Nurmon Jymy, SC Saragoza (Kristiinankaupunki), KuRy sekä SB Kauhajoki.

Ensin sananen joukkueista.

KuRy
Pysynyt melko muuttumattomana?? Aina tulee jonkinlaisia muutoksia, mutta mitään ratkaisevaa ei ole tapahtunut. Pelaajamäärä on melko vähäinen, mutta niin on muutamalla muullakin joukkueella. Ei se määrä vaan... Paitsi määräkin on tärkeä silloin, jos osa pelaajista harjoittelee miten sattuu... Treenaa siinä sitten kentällisiä.

Muutos: 0/-
Ratkaisevin pelipaikka: Hyökkääjät
Kysymysmerkki: Harjoitteluaktiivisuus?

ISB II
Mitään joukkueesta tietämättä voisi luulla, että jää sarjan heittopussiksi. Mutta ehkä olen väärässä (tuskin... sehän olisi ensimmäinen kerta :D). Voi löytyä hyviäkin pelaajia, mutta onko heitä riittävästi? Miltä tuntuu pelata II-joukkueessa?

Ratkaisevin pelipaikka: ?
Kysymysmerkki: Pelaajamateriaali?

SB Kauhajoki
Harjoituspeleissä on ollut vaisu. Pelaajamateriaali on melko ylivoimainen muihin nähden, mutta jokin ei vain suju. Osa pelaajista voisi kolkutella liigan portteja, mutta kun ei kiinnosta... Niin kiusaavat sitten meitä ;) Vaisusta kauden alusturnauksesta huolimatta en menetä uskoani Kauhajokeen, valitettavasti joukkue tulee olemaan kärkikastia tänäkin vuonna (ollut jokaisella kaudellaan sarjassa neljän joukossa).

Muutos: 0
Ratkaisevin pelipaikka: Hyökkääjät
Kysymysmerkki: Halu?

SC Saragoza
Muutamaan vuoteen en ole päässyt tätä joukkuetta kohtaamaan, joten odotan innolla kotiturnausta (jossa muuten kohtaamme pari sarjan ennakkosuosikkia). Saragoza on siellä kaukana yksinäisyydessään... Saavatko he voimia pitkistä pelireissuistaan, vai väsyttävätkö itsensä niillä? Se jää nähtäväksi.

Muutos: 0
Ratkaisevin pelipaikka: Puolustajat
Kysymysmerkki: Tuomareiden linja..

NJ
Alias SPV II... Uusi seura, uudet kujeet, vai miten se menee? Hyviä pelaajia, hyvää yhteispeliä ja hyvä valmennuskin. Mutta mikään osa-alue ei ole erinomainen, kaikkea voi vielä parantaa. Sinnitteli kakkosessa monta kautta... Joten ei ehkä kannata kuitenkaan aliarvioida.

Muutos: 0/+
Ratkaisevin pelipaikka: Ennakkoon ajattelin, että puolustajat. Pikkulinnut kuitenkin visersivät, että se voisi olla maalivahti.
Kysymysmerkki: Tappioputki?

SC Alavus
Tästä joukkueesta minulla ei ikävä kyllä ole juuri tietoa. Paitsi huhun mukaan piilottelee kuntoaan, eikä pelannut harkkapelejä syksyllä ollenkaan.

PaSu
PaSun tilanne on valitettava. Mutta jotenkin he aina nousevat suosta, vaikka alkuun hieman uppoaisivatkin. Mutta kun edellisvuosien tehokas ykköstrio on poissa, niin kuka ottaa ratkaisijan viitan? Kahden puolustavan ja taistelevan sentterin paikka on nyt auki, puhumattakaan Alajärven tehokaksikosta. Uusia kykyjä on kuitenkin nousemassa. PaSu on ennenkin saanut uusia nimiä huipulle käsittämättömän nopeasti. Vaikeaa tulee ehkä silti olemaan, mutta Tuuriin voi sentään aina luottaa...

Muutos: -
Ratkaisevin pelipaikka: Hyökkääjät
Kysymysmerkki: Valmennus?


Ja sitten siihen kaikkien odottamaan osioon:

1. SC Saragoza     
2. Nurmon Jymy
3. Kauhajoki
4. PaSu
5. Kurikka
6. Ilmajoki

Eriävät mielipiteet voi kertoa kommentoimalla kirjoitusta. Sijoitusarvauksia tuskin kukaan haluaa kertoa, mutta sallittakoon jonkun profeetan niitäkin kirjoittavan.


~Hidas Laidansuoristaja


P.S. Jos joku veti herneen nenään, niin muistakaa kuka on hyvä suoristamaan laitoja... myös kaukalon ulkopuolella pelin ollessa käynnissä.

Naisten salibandyä ei yleisesti arvosteta. Se on fakta. Ja se on myös yksi syy siihen, miksi monille naisjoukkueille ei tahdota löytää valmentajaa. Naisten salibandy saattaa ensikatsomalta vaikuttaa hitaalta ja tuntua tylsältä, koska tempo on hitaampi kuin miesten peleissä. Miehet ovat fyysisesti vahvempia ja esimerkiksi sydämen ja keuhkojen tilavuus on suurempi ja yleisesti aerobinen kyky on naisiin verrattuna kovempi. Pelin idean valmentaminen on sama miehillä ja naisilla, mutta miesten nopeampi tempo pelissä asettaa tietenkin valmennukselle omat haasteensa. Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta miesten valmentamisesta, mutta olen seurannut läheltä myös miesten valmennusta. Ja itse valmentanut sekä tyttöjä, poikia että naisia. Ja olen edelleen sitä mieltä, että kokemus ei ole tärkeintä. Tärkeintä on olla oikeassa ;).

Mitä naisille pitäisi opettaa? Mitä heille uskaltaa sanoa? Nuo kysymykset olen kuullut monesti aloittavien miesvalmentajien huulilta. Monet ajattelevat, että naiset kyseenalaistavat kaiken tai että eivät esimerkiksi kestä edes kiroilua edessään. Ja naiset tekevät kaiken niin kuin sanot. Jos sanot, että maalin taakse ei mennä karvaamaan, pelaaja ei välttämättä hae sieltä palloa, vaikka vastustajia ei olisi lähimaillakaan. Nyt ei puhuta kuitenkaan valmentajien tehtävistä, vaikka niistä minulla toden totta riittäisi puhuttavaa.

Se mitä naisten valmentajat eivät aina tajua, on että käsitteet pitää myös määritellä. Joka naisjoukkueesta löytyy pelaajia, jotka eivät ymmärrä mitä tarkoittaa maskipelaaminen tai mikä ihme on seinäsyöttö esimerkiksi sentterin kanssa keskialueella. Naisten positiivisiin puoliin valmennettavina sen sijaan kuuluu se, että he usein suhtautuvat positiivisesti uusiin valmentajiin, vaikka valmentajat olisivat kokemattomia tai tekisivät välillä virheitä. Naiset ovat myös todella innokkaita oppimaan. He haluavat oppia koko ajan lisää salibandystä.

Entäs treenipaikalle saapuminen? Olen nähnyt, kuullut ja kokenut saman monilta ja monissa joukkueissa. Miksi naispelaajat eivät saavu treeneihin ajoissa? Se jaksaa kummastuttaa, mutta kertokaa toki, jos näin ei enää ole. Yleensä miesjoukkueissa on tapana tulla hallille hengailemaan jo esimerkiksi puolta tuntia ennen treenien alkamista. Naiset tulevat treenipaikalle aina aivan viime hetkellä tai jo vuoron alettua. (Ja kertokaa joku, voisiko tämä olla jotenkin verrannollinen kikkailuun? Kikkailevatko naiset laitojen ulkopuolella, jos eivät pysty pelaamaan? Kikkailevatko naiset juomatauoilla? Jne?)

Naisten valmentamisessa huuto ei tuo sanomaan lisäarvoa. Miehissä vasta se saa miehet uskomaan. Yksi suurimmista naisia motivoivista tekijöistä on sen sijaan joukkueen yhtenäisyys. Siksi se on myös meillä tärkein tekijä ;D Ja esimerkiksi naisten peleissä ei vain kentällä kuulu samanlaista huutoa kuin miesten peleissä. Ehkä naiset eivät aina pysty sulattamaan asioita niin nopeasti, he jäävät helposti pohtimaan asiaa, kun miehet rupeavat toimimaan.

Suurin osa nykyajan valmentajista kokee olevansa ihmissuhdekeskeisiä valmentajia. Vaikka valmentajalla tulee olla jonkinlaisia luontaisia ominaisuuksia, jokainen valmentaja toimii eri tavalla. Onko myös salibandyn valmentamisessa se yleinen totuus, että miehet haluavat toimia selvän auktoriteetin johdolla, kun taas naiset haluavat yhteistyötä johtajan kanssa? Naiset odottavat valmentajaansa henkilökohtaista yhteyttä. Jokainen pelaaja on huomioitava. Naiset odottavat myös, että heitä kohdellaan ihmisinä, ei niinkään pelaajina. Miehillä asiat menevät usein toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Naiset koetaan monin tavoin herkemmiksi. Pelaajaa tulee kuitenkin kohdella urheilijana, ei miehenä tai naisena.

Taito lukea ihmisiä on etenkin naisten valmentajalle tärkeä taito. On tutkittu asia, että naisille on tärkeää, millä tavalla valmentaja antaa palautteen. Naiset syyttävät miehiä helpommin epäonnistumisista itseään. Naiset myös kokevat esimerkiksi tappion aiheuttamat tunteet usein miehiä voimakkaammin. Naiset pyrkivät analysoimaan tappioon johtaneita tekijöitä ja syyttävät itseään, kun taas miesten on helpompi syytellä muita joukkuetovereita tappiosta.

Naissalibandy.net teki muutama vuosi sitten tutkimuksen valmentajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Kyselyssä kartoitettiin erikseen sekä miesten että naisten valmentajien tärkeimpiä ominaisuuksia. Tulokset olivat täysin päinvastaisia keskenään.

Naisten ja tyttöjen valmennuksessa ylivoimaisesti tärkeimmäksi valmentajan ominaisuudeksi nostettiin sosiaaliset ja psykologiset taidot. Miesten ja poikien valmentamisessa sosiaaliset ja psykologiset taidot keräsi neljänneksi eniten ääniä. Ykköseksi miesten puolella nousi absoluuttinen lajitietämys, joka puolestaan naisten ja tyttöjen valmentamisessa jäi listan häntäpäähän keräten vain muutaman äänen. Ääniä jaettiin noin 350.

Yhteistä sekä miesten että naisten valmentajien tärkeimpien ominaisuuksien listalla olivat taito sytyttää joukkue ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Naisten valmennuksessa kunnianhimo jäi koko listan viimeiseksi kahdella äänellä, kun taas miesten puolella kunnianhimo koettiin paljon tärkeämmäksi ominaisuudeksi. Oikeudenmukaisuus taas oli naisten valmennuksessa selvästi miesten vastaavaa arvostetumpaa. Kritiikin- ja paineensietokykyä ei koettu tärkeimpien ominaisuuksien joukkoon, kuten ei myöskään esiintymiskykyä.

Myös muualla maailmassa ja muissa lajeissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Naiset arvostavat valmentajissa enemmän tunteita, kun taas miehille tärkeää on tietotaito. Tulokset eivät oikeastaan olleet yllättäviä. Kun (naissalibandy.net:in) "tutkimus" julkaistiin, herätti se paljon keskustelua. Kommenteissa arvosteltiin esimerkiksi sitä, onko asia todella niin, että naisten valmentajan ei tarvitse tietää lajista mitään, kunhan hän on pelaajien kaveri. Ja siltä se tosiaan hieman vaikuttaa.

Mitä sitten on se ykkösenä ollut sosiaaliset taidot? Sosiaaliset taidot tarkoittaa kykyä olla muiden kanssa. Mutta kuuluuko siihen myös kyky aistia joukkueen fiiliksiä ja toimia niiden mukaan?
Lajitiedon puolustajat ovat olleet sitä mieltä, että ilman lajitietoa muillakaan ominaisuuksilla ei tee mitään. Joukkueen voi sytyttää vaikka millainen johtajatyyppi, mutta osaako hän kertoa, miten tulisi toimia alivoimalla joukkueen saadessa vaparin. Eipä taida osata. Mutta taas lajitietämys ilman kykyä sytyttää joukkue ei sekään riitä mihinkään.

Hyvälle valmentajalle ei siis riitä yksi ominaisuus. Ehkä sen takia niin harva valmentaja on oikeasti hyvä. Pelaajaa pidetään hyvänä, jos hän vaikka osaa laukoa erinomaisesti. Valmentaja ei ole esimerkiksi hyvä, vaikka hänen oikeudenmukaisuutensa olisi kuinka hyvä. Tai vaikka hän tietäisi kuinka paljon salibandystä. Se ei yksinkertaisesti riitä.



Bonuskysymys: Mikä sinun mielestäsi on naisten valmentajan tärkein ominaisuus? (Entä miesten? Onko tärkein ominaisuus molempien valmentajalle sama?) Vaihtoehdot ovat seuraavat: absoluuttinen lajitietämys, esiintymistaito, halu kehittyä ja oppia, kritiikinsietokyky, kunnianhimo, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, oikeudenmukaisuus, paineensietokyky, pitkäjänteisyys ja kylmähermoisuus, sosiaaliset ja psykologiset taidot, taito sytyttää joukkue.


"Huono valmentaja ei pysty valmentamaan hyviä pelaajia, mutta hyvä valmentaja pystyy valmentamaan huonoja pelaajia."



- S



P.S. Kommentointi ja keskustelu on edelleen sallittua. Myös rakentavan kritiikin antaminen on aina suotavaa. Juttujen asia(llisuus)taso pysyy vastaavan tasoisena, ellei kommentteja heru.


P.P.S. Pahoittelen jutun vakavuutta. Nyt muistatte, että salibandy on vakava asia, varsinkin tällä naisten III-divaritasolla. Muistakaakin se.


P.P.P.S. Kuulin juuri äsken TV:stä: "Kun joku uskaltaa puhua, antaa se rohkeutta ja toivoa meille kaikille." Näinköhän :)

Vuorossa pieni kesäinen haastattelu X:lle ja Y:lle :)

Mitä kuuluu tänään?
X: Aurinko paistaa, säpinä päivä kaikin puolin onnellisesti takanapäin.
Y: Kuumuutta ja cocacolaa ;)

Miten viime kausi sujui?
X: "Laakereilla" levätessä =)
Y: Pelailles.

Mitä muutoksia SC Alavuden naisten joukkue on kokenut kesän aikana?
X: Uudistumista, kasvamista.
Y: Saanut uusia kovia pelaajia ja valmennus ottanut kunnon reenipiiskan käteen.

Mikä biisi tuo treeni-intoa?
X: Monikin... mutta esim. Poju: Poika saunoo.
Y: Ihanaa leijonat ihanaa.

Millainen joukkue SC Alavus on?
X: Tahtoa, sisua, uudistuskykyinen, taisteleva, kannustaa toinen toistaan.
Y: Tietysti paras, lisäksi omaa omaperäisen huumorintajun ja hulluja pelaajia.

Jokin mieleenpainuva kokemus treeneistä/pelistä/joukkueesta?
X: No viimeisimmästä treenistä lähikontaktit märässä maassa... Pelistä salotta cupissa nousu parin maalin takaan ohi ja voittoon. Joukkueesta saunominen. Joukkueeseen oli helppo tulla mukaan.
Y: Kuvaukset kesäreeneissä.

Millaiset tunnelmat ennen kauden alkua?
X: Jännittävät (oma osaaminen, kunto, yms), toiveikkaat.
Y: Kova fiilis ja mahtava kunto.

Mitä odotat kaudelta?
X: Oman kunnon paranemista, joukkuesaunailtoja tms, rentoja hauskoja pelejä, hyvien tyyppien seuraa, sisua (toisin sanoen verta hikeä ja kyyneleitä, ei vaan herras(Nais)miespelejä).
Y: Hauskoja hetkiä ja voittoja.

Mikä joukkue voittaa naisten III-divarin Pohjanmaan lohkon?
X: Pahan pistit, ei osaa sanoa mitään, oisko paras?;)
Y: Vaikka tyhmiä kysymyksiä ei oo, niin tää on, SC Alavus tietysti.

Terveisiä vastustajille tai muille?
X: Hyvyyteni kentällä on ääretön leveys=)... nopeutta yritän lisätä sekä kestävyyttä... Massaa on jo ihan
riittämiin... eli kaikesta tästä ääretön massan määrä ei korvaa laadun määrää... vai miten se nyt meni...:) :)
Y: Aina pitää vetää vähän kotia päin ;)





Henkilöiden X ja Y henkilöllisyydet saatetaan paljastaa, jos arvauksia tulee... ;)



Mutta tässä pienet vinkit:

- Z

Eli tekstiä tällä kertaa kesäharjoittelusta.

Kesäharjoittelua on monenmoista ja siitä ollaan montaa mieltä. Mitä se siis on ja mitä siihen kuuluu? Toisten mielestä mailaan ei tarvitsisi koskea koko kesänä, toisten harjoitteluun kuuluu pelailua muutaman kerran viikossa, ja toiset harjoittelevat lähes samoin kuin talvisin. Kesä on kuitenkin fyysisen harjoittelun kannalta tärkein jakso. Kesätreenaaminen on erittäin suositeltavaa kaikille. Kesäharjoittelun tulisi poiketa harjoittelusta kauden aikana.

Ihminen tekee mieluiten niitä asioita joissa on hyvä. Omien heikkouksien tunnistaminen ja niiden kehittäminen onkin sitten sitä millä erotellaan voittajat ja häviäjät. Ja onhan se niinkin, että kun tarpeeksi kehittää ja harjoittelee niitä omia huonoja puoliaan, pian ne eivät ole heikkouksia, vaan sellaisia ominaisuuksia, joiden parissa työnteko onkin mukavaa.

Kesäharjoittelun tavoitteena on joillakin perusominaisuuksien perustan tekeminen ja kehittäminen. Salibandy on nopeus- ja taitolaji, johon kestävyyden puolelta liittyy nopeuskestävyys. Näiden ominaisuuksien harjoittamiselle luodaan kesällä perustaa. Tämä näkyy kestävyysharjoitteiden painottamisessa intervalliharjoitteisiin. Toki huoltavia aerobisia lenkkejäkin on ohjelmassa. Näin siis, mikäli jotain salibandyvalmennuksesta ymmärtää. 

Nyt otan esille muutamia erilaisia harjoituskulttuureja.

1. Kesä ilman mailaa ja palloa – vai 500 laukausta päivässä?

Eli keskitytään täysin fyysiseen puoleen. Kenelle tämä on tehokasta? Kuka näin treenaa? Lenkkiä, punttia, lenkkiä ja lenkkiä. Loikkia ja hyppyjä, intervalleja ja mäkijuoksuja. Toisilla salibandyn tilalla voi olla muut pallopelit, esim. pesä- tai jalkapallo. Näiden lajien nopeat suunnanmuutokset ja räjähtävät lähdöt ovat erittäin hyödyllisiä.

Juokseminen saattaa käydä tylsäksi, mutta on joiltain osin myös erittäin palkitsevaa. Jos malttaa pysyä kesällä erossa mailasta, pallottelu on taas syksyllä jotenkin hauskempaa - ja helpompaa. Mikäli ei ole koskaan kokeillut, suosittelen. Joillekin sopii, joillekin ei. Pallotuntuma kyllä palaa nopeasti. Pieni tauko lajista kasvattaa usein vain nälkää kaudella. Mutta tietenkin ihmiset, pelaajat, ovat erilaisia, joillekin tämä sopii, joillekin ei.

Vai pitäisikö kesällä hioa seuraavan kauden kuvioita, ettei niihin mene koko kautta? Vaikea kysymys.




2. Yhteiset treenit - ”Kesä tulee mittaamaan ensi kauden joukkueen todellisen sitoutumisen tason”

Olisi mielestäni paras vaihtoehto, mutta kaikille ei helppo toteuttaa. Mikäli asut 50 km:n päässä joukkueesta, ei ole järkevää mennä sata kilometriä edestakaisin pelkän lenkin takia. Paitsi jos on rahaa ja aikaa, niin mikäs siinä sitten ;) Etäosastot ovat usein vähintään yhtä sitoutuneita kuin muut pelaajat, joten uskallan väittää, että heihin ei peli talvellakaan kaadu, vaikka eivät kaikissa yhteistreeneissä olisikaan kesällä käyneet.

Toinen kysymys on, täytyisikö myös valmentajan olla mukana treeneissä? Useat haluavat kai pitää kesälomaa, minkä myös joukkue saa? :)

Ulkokaukalo tai katusähly nyt joillakin kuuluvat kesäharjoitteluun. Myönnetään, on tullut kokeiltua ja eroaahan se lajiharjoittelusta, mutta yhtä kaikki hauskaa ;)

Kyse on siitä, miten laadukasta yhteinen harjoittelu on. Siihen pitää satsata. Suunnitella kokonaisuus ja sen päälle miettiä yksittäisten harjoituskertojen harjoitteet niin, että ne kehittävät kaikkia. Tavoitteena pitää olla se, että kaikki lähtevät treeneistä sillä mielellä, että tänään mentiin taas eteenpäin. Joukkuelajissa joudutaan valitettavasti toisinaan tekemään kompromisseja.



3. Kaveriporukalla treenaaminen – kyseessä on kuitenkin joukkuelaji

Ei yleistä, mutta käyhän se näinkin. Joukkueella ei ole yhteisiä harjoituksia, mutta omatoiminen yksin harjoittelu ei luonnistu. Siispä muutaman hengen innokas porukka kasaan ja lenkille! Pienessä porukassa harjoitteleminen antaa motivaatiota ja auttaa tiukoissa paikoissa. Ja kukas haluaa jäädä kavereita huonommaksi? Kahden tai kolmen hengen porukkakin voi olla riittävä ja mikäs olisi parempi tapa kohottaa ketjukavereiden tuntemista kuin heidän kanssaan treenaaminen.



4. Omatoimiset treenit - ”Se että valmentaja on ne suunnitellut ja laittanut ohjelmiin, ei vielä tee kenestäkään huippua. Ne pitää tehdä.”

Monien mielestä huono ratkaisu, kun edes kaikilla liigapelaajilla ei ole riittävästi itsekuria tällaiseen. Niin, yhä useampi liigaseura on jättänyt ne jopa kokonaan. Alasarjoista ja junioreista nyt puhumattakaan. Tietenkin lahjakkaat pelaajat, jotka tähtäävät pitkälle, ovat asia erikseen. Ja jos joukkue ei näe kesän aikana, miten käy yhteishengen? Toisaalta mikäli joukkue on pysynyt hyvin kasassa ja muutoksia on tullut vähän, pieni tauko pelikavereista ei varmaankaan tee pahaa. Mikäli haluaa joukkueesta paremman, kannattaa kehittää itseään, sanoi eräs Juhani Tamminen.



5. Yhteistreenit + omatoiminen harjoittelu – Keskity kaikkeen mitä teet

Jotkut käyttävät kesän jaksotusta. Tässä esimerkki. Kesä siis jaetaan erilaisiin jaksoihin, vaikkapa neljään tai kuuteen. Ensin totuttelujakso – eli myös huonokuntoisemmat pääsevät mukaan vauhtiin. Sitten vaikka nopeus- ja/tai voimajakso, johon kuuluu mäkitreeniä, HIIT:iä/IV:tä, punttia, loikkaa, hyppelyitä jne. Sitten tulee tehojakso, kaikenlaista ja täysillä. Sitten on vielä perusjakso, lenkkiä, loikkaa, punttia. Tehojaksosta voi alkaa myös salibandytreenit, alkukesä on vain jalkapalloa ja muita pallopelejä. Ja onhan vielä omatoiminen jakso... Ja vaikka mitä. Jokaisella joukkueella omanlaisensa. Monilla tietenkin se yksi tai kaksi kertaa viikossa yhteistä pelailua ja omatoimiharjoittelun suosittelemista ;)



-hl





P.S. Haha, kolmosdivarissako kesäharjoittelua? :D Taisitte mennä lankaan ;)

  Kaksipäiväinen Salotta Cup (jota oltiin odotettu koko vuosi xD) kokosi Seinäjoelle kahdeksan B-tyttö- ja naisjoukkuetta. Suurin osa joukkueista oli Pohjanmaalta, mutta pelitaitoja saatiin testata myös Etelä-Suomen joukkuetta vastaan.

SC Alavus kuului lohkoon B, jonka muut joukkueet olivat Blue Fox (B-tytöt), FBC Remix sekä PSB Lapua. Alkusarjassa saatiin siis pelata nuoria, nopeita ja taitavia tyttöjä vastaan. A-lohkossa pelasivat GrIFK (B-tytöt), SBT PaPo, SPV (B-tytöt) sekä SB Vaasa.


1. pelipäivä

Sarjan ensimmäisissä peleissä ei ollut yllätyksiä tuloksissa. Sitten sarjan 4. ottelu SC Alavus – FBC Remix. Molemmat joukkueet tunsivat toisensa aika hyvin. Aistittavissa oli jonkinlaista näyttämisen halua, molemmilla joukkueilla. Remix meni johtoon noin viiden ja puolen minuutin pelin jälkeen. Alle minuutin päästä ensimmäisestä osumasta numerot taululla olivat 2-0. Remixin toinen maali oli taas samanlainen kuin aiemminkin: pelaaja pääsee kuljettamaan kulmasta vapaasti maalin eteen keskelle. Minna on näissä tilanteissa aika voimaton.

2-0-tilanteessa tehtiin järkevä ja ainut oikea ratkaisu ja otettiin aikalisä. Monen mielestä ehkä liian aikaisin, mutta peli oli hukassa ja tästä lähtisi uusi alku. Tuomari halusi sotkea pelejämme entisestään kertomalla, että "aikalisän saa ottaa, mutta kelloa ei sitten pysäytetä". Maalista aloitukseen kello siis kävi noin minuutin, mutta eihän se minuutti nyt niin tärkeä ole.

  Vähitellen peliin päästiin paremmin mukaan. Alle pari minuuttia aikalisästä ja pallo löytyi ensimmäisen kerran Remixin maalista. Riitta pysäytti Remixin hyökkäyksen, jonka jälkeen Anita otti pallon ja syötti keskelle Anniinalle. Pallo jäi Remixin pakin ja Anniinan jalkoihin, josta Irene sen otti ja veti maaliin. Alavus kavensi tilanteeksi 2-1.

Eipä ehtinyt kulua paria minuuttia meidän maalista, kun Remix siirtyi 3-1-johtoon. Tämä maali herätti vimeistään Alavuden ja peliin päästiin koko ajan paremmin mukaan. Alle pari minuuttia edellisestä maalista Alavuden kuviot saatiin kuntoon myös maalin merkeissä. Anita laittoi pallon alas Riitalle, joka avasi loistavalla syötöllä maalin edessä vapaana olevalle Anniinalle. Ja Anniina laittoi pallon varmasti ohi Remixin maalivahdin Annikan. Ensimmäinen erä oli maalirikas ja päättyi näihin numeroihin 3-2.

Toisessa erässä jatkettiin siitä, mihin ensimmäinen erä jäi. Toisen erän alku oli Alavuden hallintaa ja painostus tuotti tulosta, kun toista erää oli pelattu parisen minuuttia. Irene katkoi Remixin syötön, harhautti pakin ja syötti poikkisyötön maalin eteen vapaaksi unohtuneelle Anniinalle. Tilanne tasan 3-3.

Toisen erän seuraavaa maalia saatiin odottaa kauan. Tilanteita oli molemmilla joukkueilla, mutta maaleja ei tuntunut syntyvän. Ainakin Alavuden valmentaja oli jo tyytyä tasatulokseen. Mutta Alavuden 1-ketju ei. Anniina taisteli kulmassa Alavudelle kulmavaparin, jonka antoi nopeasti Irenelle. Irene veti, mutta Annika torjui. Maalin edessä oli kuitenkin Anita, joka iski pallon riparista Remixin maaliin. Aika näytti tässä vaiheessa 29.58. Juokseva peliaika, joten peli päättyi aloitukseen. Alavus voitti tällä kertaa 4-3.

Pelissä oli paljon hyvää, mutta myös kehitettävää. Kun pakit menevät hakemaan palloa oman maalin takaa, vastustajalle syntyi liikaa paikkoja. Myös keskelle syöttöjä tuli ylipäätään aivan liikaa. Näihin pitää kiinnittää jatkossa huomiota. Mutta Minnalla oli loistava peli. Hyvää oli myös joukkueen puolustusasenne ja nopan pitäminen. Ensimmäisen erän loppu ja toisen erän alku – toisin sanoen pelin puoliväli – oli Alavuden hallintaa, mutta alku ja loppu olivat enemmän Remixin.

Kun vietimme laatuaikaa joukkueen kesken syömällä kevyesti (tai hieman raskaammin xD), pelit pyörivät täyttä päätä. Ehkä ensimmäinen todellinen yllätys oli PaPo:n ja SPV:n välinen peli, joka päättyi SPV:lle 1-0. Hyvin tankattuamme ja joukkueen junnujen (ja hieman muidenkin) saatua leikkiä asettui vastaamme seuraavaksi jo jatkopaikan varmistanut Blue Foxin B-tytöt. Pelaaja- ja valmennusrintamalla tapahtui tietenkin tässäkin välissä.

                                                                                      Lapsi on terve leikkiessään :)

Pohjanmaan lohkon B-tyttöjen sarjan kuluvalla kaudella voittanut Blue Fox oli alusta asti hieman parempi. Ensimmäisen maalin Blue Fox sai aikaan noin ensimmäisen erän puolessa välissä. Taisteltiin, mutta se ei riittänyt. Noin minuutti ennen ensimmäisen erän loppua Blue Fox siirtyi johtoon 2-0.

Peli eteni pitkään lukemissa 2-0. Noin viisi minuuttia ennen pelin päättymistä Blue Foxin pelaaja harhautteli taitavasti itsensä läpi Alavuden pakkien välistä ja iski pallon ohi vastaan tulleen Minnan. Peli oikeastaan ratkesi tähän maaliin, joka tuli vielä tärkeään paikkaan. Alavus ei kuitenkaan luovuttanut ja Anniina-Irene-Anita -trio toimi jälleen, kun peliä oli jäljellä puolisentoista minuuttia. Irene syötti ja Anita iski pallon maaliin ja Anniina teki vielä täydellisen liikkuvan maskin. Tämä oli pelin viimeinen maali ja Blue Fox siis nappasi alkusarjasta täyden pistepotin voittamalla meidät 3-1.

                                                      Blue Fox -pelissä nähtiin hieman huolestuneita ilmeitä.

Tämän pelin valmennussekoiluista (ainakin allekirjoittaneen osalta) huolimatta osa pelaajista pelasi hyvän pelin. Jenni yritti loppuun asti, Anniinan vedot eivät menneet yli maalin (ainakaan monet ;D), Tiinalta nähtiin hyvää syöttöpeliä ja Anitakin pelasi hienosti. Mutta hyökkääjille tulee täältä myös hieman kritiikkiä. Sieltä ylhäältäkin täytyy tulla alas puolustamaan ja hieman nopeampaa, mitä tässä pelissä nähtiin. Myös laukaukset suuntautuivat liikaa ohi maalin. Laitahyökkäjät osasivat paikata sentteriä hyvin, mistä ehdottomasti plussaa. Hyökkäyksiinlähtöjä ei osattu eikä sinne ylös sitten päästykään. Ja oman maalin edustalta ne pallot pitäisi saada pois. Pelistä opittiin kaikenlaista, joten hyvä harjoitus tulevaa varten kuitenkin.

SC Alavuden päivän viimeinen peli oli PSB Lapuaa vastaan. Joukkue koostuu erittäin suurilta osin B-tyttöikäisistä pelaajista, vaikka naisten sarjassa tässä turnauksessa pelasikin. Lapua iski ensimmäisen maalinsa viiden ja puolen minuutin pelin jälkeen. Vaikka 2-1-ylivoimahyökkäyksiä ja niiden puolustamista harjoitellaan lähes jokaisissa harjoituksissa, eivät nämä harjoitukset varmaan edelleenkään ole turhia ;)

  Lapuan iskettyä ottelun avausmaalin meiltä ei oikein onnistunut mikään. Ottelu oli juuri tästä syystä erittäin turhauttava. Vaikka mitä yritettiin, ei onnistunut. Puolustaminen onnistui kuitenkin kohtuullisesti, eivätkä lapualaiset päässeet laidan puolelta juuri ohitse. Joka tapauksessa peli oli tasainen, joten ensi kaudella nähdään mitä tapahtuu silloin, kun Alavus pelaa omalla tasollaan. Ehkä pelin pilasi ne mun ja etenkin Minnan sukat. Tai oikeastaan niiden oikeiden puuttuminen xP. Ottelu hävittiin Lapualle lukemin 0-1.

Hävittyämme Lapualle ratkesi se, että molempien lohkojen jatkoon pääsijät varmistuvat vasta molempien lohkojen viimeisissä peleissä. A-lohkossa SBT Papon ja Vaasan välinen ottelu päättyi Papon valmentajan taktikoimiin lukemiin 3-3. Näin Vaasa voitti lohkon, Papo oli kakkonen, GrIFK kolmas ja turnauksen isäntäjoukkue SPV jätettiin tylysti viimeiseksi. Alkusarjan viimeisessä ottelussa Remix johti 1-0 Lapuaa vastaan. Tällä tuloksella sekä SC Alavus, Remix että Lapua olisivat olleet tasapisteissä, mutta ottelu ei päättynyt näihin lukemiin, vaan Lapua voitti lopulta 3-1. Näin Blue Fox voitti lohkon, Lapua oli toinen, Alavus kolmas ja Remix neljäs.


2. pelipäivä

Meni ilta pitkäksi tai ei, niin sunnuntai-aamuna oltiin virkeinä Areenalla. Pelattiin siis ottelu viidennestä sijasta. Vastassa Grankulla IFK:n B-tytöt Kauniaisista. Meillä oli erittäin hyvä pelistrategia, suunnitelmana oli nimittäin voittaa peli.

Peli ei alkanut aivan suunnitellusti. GrIFK meni 1-0-johtoon parin minuutin pelin jälkeen. Nämä lukemat eivät kauaa ehtineet taululla olla. Irene voitti aloituksen, Satu laittoi pallon laitaan Anniinalle, joka laittoi takaisin Irenelle. Irene laittoi pallon nopeasti toiseen laitaan Anitalle, joka veti suoraan syötöstä ihan takayläkulmaan. Aikas hieno maali. GrIFK ehti juhlia avausmaaliaan siis vain noin puolisen minuuttia, Alavus tasoihin 1-1.

Seuraavaa maalia saatiin odottaa kymmenisen minuuttia. Noin minuutti ennen ensimmäisen erän loppua pallo tippui korkealta meidän maalin eteen. Taisi molemmista joukkueista kolme pelaajaa yrittää osua palloon. Tällä kertaa siihen osui GrIFK:n pelaaja, joka iski lukemiksi 2-1. Näistä lukemista siirryttiin myös erätauolle.

                                                                                   Minna poimii pallon hyppysiinsä.

Pelikello kävi koko ajan, joten jotain oli tehtävä. Yksi ratkaisun avain oli toisen erän puolessa välissä tehty Irenen taktinen siirto: Irene ja Sannamari vaihtaisivat paikkoja. Mutta mitäs sitten tapahtuikaan... Ensimmäinen vaihto uusilla pelipaikoilla ja pallo löytyi Alavuden maalista, lukemat 3-1 GrIFK:lle ja aikaa jäljellä kuusi ja puoli minuuttia. Ratkaisevan tuntuinen maali? Ehei ;D.

Anniina päätti väläyttää vetoaan myös eteläsuomalaisille. Anniina kuljetti laitaa pitkin noin 20 metriä ja veti maalin. Tärkeä kavennusmaali viisi minuuttia ennen pelin loppua. Tähän ei kannattanut lopettaa. Pallo alkoi pyöriä GrIFK:n päädyssä ja edellisestä maalista ei kulunut minuuttiakaan, kun Alavus tasoitti. Sentteriksi vaihdettu Sannamari veti pallon takakulmaan. Nelisen minuuttia aikaa ja peli 3-3.

                                                  Anniina sai vastustajankin tanssiin mukaan toisin kuin Tarja.

Pelin viimeisellä minuutilla Alavus hallitsi peliä. Kolme ämmää halusivat ratkaista pelin. Ja minkäs sille sitten voi. Anita syötti pallon kulmaan Sannamarille, joka sai pallon toisella yrityksellä ohi pakin maalin edessä yksin odottavalle Anniinalle. Anniina ei tällaisista paikoista kyllä usein erehdy. Peliaikaa jäljellä noin puoli minuuttia ja Alavus johtoon 4-3. GrIFK otti aikalisän, ja tällä kertaa kello pysäytettiin. Aika ei kuitenkaan Grankullalle riittänyt ja Alavus otti viidennen sijan 4-3-voitolla. Anniina ei vissiin halunnut vetää rankkaria ;)

Pelistä kuuluu kiitos myös monelle "näkymättömälle" pelaajalle, esimerkiksi Jossulla oli erittäin tärkeitä peittoja läpi ottelun. Joukkueen yhteishenki ja etenkin tahto oli jotain uskomatonta. Hienoa kuulua tähän joukkueeseen.

                                              Anniina iski voittomaalin sijoitusottelussa tärkeään paikkaan.


Koko turnauksen miesvalmennuksen näkemys tähtipelaajista:
*** Anniina
** Anita
* Mia

Tehopisteet jotenkin näin:
Anniina 4+1
Irene 2+3
Anita 2+1
Sannamari 1+1
Riitta 0+1

Ja huomionarvoista ehkä myös +/- tilaston osalta se, että kun (koko turnauksen) maaliero on 9-10, Irenen ja Anitan +/- lukema 6 on melko hyvä, samoin Anniinan 5.




---

Toisen päivän naisten/B-tyttöjen sarjassa nähtiin finaalia lukuun ottamatta ehkä tasaisin turnauspäivä ikinä. Kuudesta sarjan pelistä neljä meni rankkareille, eli kaikki paitsi finaali ja meidän peli.

Päivän ensimmäisessä pelissä eli ottelussa seitsemännestä sijasta kohtasivat SPV ja Remix. Tilanne 2-2 varsinaisen peliajan jälkeen. Rankkareissa kohtasivat eri joukkueissa pelaavat sisarukset, ja pikkusisko vei tällä kertaa voiton. Remixin ampuja taisi olla Tanja Rintamäenpää, ja erittäin hieno rankkari olikin. Yksi päivän hienoimmista ehdottomasti ja Remix johti rangaistuslaukausskabaa 1-0. SPV:n ratkaiseva ampuja oli naisten 1-divarissa hienon kauden pelannut Milja Kiviharju. Pallo meni maaliin, mutta kuljetusvaiheessa taaksepäin. Eli ei maalia. Remixiltäkin taisi mennä hetki tajuta, että voittivat ;)

Ensimmäisessä välierässä kohtasivat A-lohkon ykkönen SB Vaasa ja B-lohkon kakkonen PSB Lapua. Tämäkin peli oli kahden erän jälkeen tilanteessa 2-2. Rankkarikisassa voiton vei Vaasa. Toisessa välierässä B-lohkon ykkönen Blue Fox sai vastaansa A-lohkossa itsensä toiseksi taktikoineen Parkanon Pontevan. Blue Fox otti hieman yllättäen voiton rankkareissa ja ottelu siis päättyi rangaistuslaukauksien jälkeen 2-1.

Pronssiottelussa kohtasivat siis välierissä rankkareilla hävinneet Lapuan Ponnistus ja Parkanon Ponteva. Pronssia Ponnistukselle vai Pontevalle? Varsinainen peliaika päättyi 2-2. Monelta pelaajalta loppui ideat, kun alettiin mennä kolmatta kierrosta rankkareita. Parisenkymmentä rangaistuslaukausta nähtiin, kunnes tyttöjen maajoukkuepelaaja Essi Annala lunasti odotukset ja harhautti Lapuan maalivahdin. PaPo:lle pronssia. Lapualle taisi tulla kotiläksyksi rankkarit, kun molemmat rl-kisat hävisivät. Yksi ampuja jäi mieleen, mutta muuten aika mielikuvituksettomia yrityksiä lapualaisilta.

Loppuottelussa Vaasa höystettynä muutamalla KauWi:n pelaajalla ei voinut mitään Blue Foxille. Uudenkaarlepyyn joukkue oli koko ottelun niskan päällä ja voitti väsyneen Vaasan 8-2.

  Lopullinen järjestys siis:

1. Blue Fox (B-tytöt)
   
2. SB Vaasa
   
3. SBT PaPo
   
4. PSB Lapua
   
5. SC Alavus
   
6. GrIFK (B-tytöt)
   
7. FBC Remix
   
8. SPV (B-tytöt)
   
   

---

Kiitos peliemme tuomareille Jarmo Eteläaholle, Harri Karjalalle sekä Mikko Helaselle. HK:n linja (makkarasta nyt puhumattakaan) ei taida oikein sopia meille ;)


-hl




P.S. Pahoitteluni jutun viivästymisestä. Pääsyyhän on se, että pidin (tarpeellista) lomaa salibandystä. Nyt se taas alkoi kaikissa muodoissaan ja ensi viikolla nähdään, mitä sille nii-in mahtavalle kunnolle onkaan tapahtunut parissa viikossa x)

Naiset päättäjäisissa upeissa maisemissa. Kuva: Kai Lavila

Ensin viralliset palkinnot. Näistä on päätetty, että sama pelaaja ei voi saada kuin yhden palkinnon.

Parhaaksi pelaajaksi valittiin Anniina. Vaikka kriteereistä en sen kummemmin tiedä, niin ehkä jotain aikaan on saanut kentällä, kun koko kyseisen divarin pistepörssin piikkipaikan jakoi toisen pelaajan kanssa (huom. sana ehkä ;D).

Suurimman osan kautta valmentajana ollut Jaska valitsi Taistelija-palkinnon saajan. Taistelijaksi valittiin Jenni.

Joukkueen äänestämä palkinto oli Tärkein pelaaja. Palkinnon saajaksi valittiin Minna. Voi vain arvailla Minnan tittelin syytä. Olisikohan jonkun kopin napannut siellä maalilla ja vielä heittänyt maalintekijöille muutaman syöttöpisteen. Tarkasti laskettu torjuntaprosenttikin kertoo omaa kieltään. Minna sai lähes 2/3 äänistä.

Sitten oli vielä yksi palkinto, josta kukaan muu kuin kapteeni ei tiennyt eli Kapteeninvalinta. Antaa kapteenin kertoa palkinnosta: "Tämä valinta vaatii perusteluja hiukan enemmän ollakseen yhtäänkään uskottava. Valitsemani pelaajan tiedän tehneen joukkueen eteen sekä kentällä että kentän ulkopuolella töiden lisäksi ylitöitä melkoisen määrän aliarvioimatta yhtään niitä joukkueemme muita työmyyriä. Pelaajan merkitys joukkueelleen pelikentällä tulee esiin +/- tilastoa katsottaessa, kahtena viime vuotena pelaaja on ollut tilastomme kärkenä kahdessa eri joukkueessa tehden töitä erilaisissa kenttäkoostumuksissa näissä joukkueissa. Sattumaa ja hyviä pelikavereita ei siis yksin voi asiasta kiittää. Aika monissa joukkueissa paljon maaleja tekevä kentällinen, niitä myös paljon päästää omiin. Pakin päätehtävä on olla päästämättä maaleja ja se näkyy nimenomaan tässä tilastossa. Jos peleissä jaettaisiin kakkossyöttöpiste, tämä pelaaja on joukkueemme pelinrakentajana useimmiten ollut se kakkossyöttäjä. Lisäksi hän tekee joukkueellemme näkymätöntä työtä kentällä mm. varmistamalla vaihdot loppuun [kirjoittajan huomio: tässä taitaa olla väärä vaihto -jäähyistä päätellen vielä hieman opettelemista ;)], kuluttamalla aikaa alivoimalla palloa hautomalla. Jos maalintekoprosentti olisi laskettu laukausten perusteella, arvelen, että tämä pelaaja olisi ollut korkealla, sen verran tarkkoja ovat ne harvat vedot. Kentän ulkopuolella tehdystä työstä mainittakoon joukkueemme kyseenalainen maine, ks. www. Kapteeninvalinta on pelaaja, jota myöskään ei ole aiemmin palkittu." Palkinnon sai Sannamari. (Voin vain pahoitella kappaleen pituutta, mutta HL on sitä mieltä, että erityisesti tätä palkintoa on syytä perustella.)

Paras pelaaja, Taistelija, Tärkein pelaaja ja Kapteeninvalinta. Kuva: Anita Mäkelä

Vielä muutama kapteenin kunnianimitys pelaajille, jotka eivät tänä vuonna pyttyä saaneet:

Pirjo - Joukkueen Tykkipelaaja
Mia - Joukkueen Spurttaaja
Heli - Aina valmiina joukkueen puolesta
Riitta - Joukkueen Maltti
Tiina - Joukkueen Tasapainottaja
Tarja - Hyökkäyspään Raastaja
Iina - Pakkipään Raastaja
Noora - Joukkueen Taitopalloilija
Jossu - Joukkueen Tulokas


Sitten vielä epävirallisempaan osuuteen, eli joukkue on äänestänyt keskuudestaan eri kategorioissa parhaita seuraavasti:

Paras hyökkääjä
Palkinto myönnetään hyökkääjälle, joka on menneellä kaudella osoittanut erinomaisia taitoja hyökkäyspäässä ja joka samalla on myös merkkauttanut itselleen myös siitä todistavan, merkittävän maali ja/tai syöttömäärän. Paras hyökkääjä on se pelaaja, joka pelistä toiseen pelaa tasaisen hyvin ja myös ratkaisee tärkeät/tiukat ottelut tekemällä tärkeitä maaleja (avaus-, voitto- ja tasoitusmaaleja), eikä se, joka mässäilee pisteillä ainoastaan "helpoissa otteluissa". Paras hyökkääjä esittää myös väläyksittäin uskomattomia taitavia suorituksia.

Palkinnon saaja: Anniina (n. 4/5 äänistä)


Paras puolustaja
Palkinto myönnetään puolustajalle, joka osaa puolustaa tehokkaasti ja ärhäkkäästi omaa maalia, mutta samalla osaa myös rakentaa ja rauhoittaa joukkueen peliä. Tämä pelaaja kunnostautuu kauden aikana toistuvasti pelastamalla varmoja maaleja. Tärkeä osa puolustuspelaamista tänä päivänä on myös tukea hyökkääjiä hyökkäyspäässä. Paras puolustaja kerää lisäksi jonkin verran pisteitä kauden aikana, vaikka se ei olekaan pelipaikan ensisijainen tehtävä.

Palkinnon saaja: Sannamari


Paras tyyppi
Kategorian voittaja on joukkueen mukavin tyyppi niin kentällä kuin myös sen ulkopuolella. Tämä pelaaja naurattaa, auttaa ja tukee pelikavereita tilanteessa kuin tilanteessa

Palkinnon saaja: Tarja (reilusti yli puolet äänistä)


Tärkein pelaaja
Palkinto myönnetään sille pelaajalle, jonka kokonaispanos joukkueelle on merkittävin, niin pelillisella kuin myös henkisellä puolella. Ilman tätä pelaajaa joukkue ei olisi enää sama, vaan menettäisi todella paljon.

Palkinnon saaja: Minna


Kovin tsemppaaja
Palkinto myönnetään pelaajalle, joka kovalla asenteella ja omalla esimerkillään näyttää koko joukkueelle miten paljon enemmän sitä voikaan kentällä tehdä, jos vain haluaa. Tämä pelaaja ei välttämättä tee paljon maaleja ja pisteitä kauden aikana, mutta ottaa aina täyden ilon irti onnistuessaan. Tämä pelaaja juoksee yhtä kovaa ylös hyökkäykseen kuin alas puolustukseenkin. Kovin tsemppaaja on usein se pelaaja, joka vaikealla hetkellä pelkällä asenteellaan väläyttä jollain tavalla ja aukaisee koko joukkueen pelin.

Palkinnon saaja: Mia (taisteli tiukasti Minnan kanssa ja voitti lopulta yhdellä äänellä)


Eniten kehittynyt
Palkinto myönnetään pelaajalle, joka menneen kauden aikana on kehittynyt eniten. Kyseessä voi olla joko henkilökohtainen tekniikka, joukkuepelaaminen, harjoitteleminen tai yleinen asenne ja tekeminen.

Palkinnon saaja: Jenni (tämäkin ratkesi yhden äänen perusteella, Jennin kanssa kisasi tiukimmin Jossu)


Vuoden tulokas/yllättäjä/suoritus
Palkinto myönnetään uudelle pelaajalle, joka on nopeiten ja parhaiten sopeutunut joukkueeseen niin pelikentällä kuin myös sen ulkopuolella. Välttämättä kyseessä ei ole mikään pistenikkari, vaan pelaaja joka on menneellä kaudella vakuuttanut vahvasti jollain tai monella eri osa-alueella. Kyseessä voi myös olla "vanha pelaaja" joka on yhtäkkiä saanut tuulta purjeisiin ja kaikkien yllätykseksi pelannut loistavan kauden ylittäen itsensä. Palkinto voidaan myös myöntää jonkin tietyn yksittäisen näyttävän ja mieleenpainuvan suorituksen vuoksi.

Palkinnon saaja: Jossu (yksi reiluimmista voitoista, yli 70% äänistä)


Vuoden kiertopalkinto
Palkinto myönnetään suoraan sen perusteella kuka pelaaja on saanut eniten yksittäisiä ääniä kaikki yllä mainitut kategoriat yhteen laskettuna. Koska pelaajat itse antavat ääniä toisilleen kertoo tämä siitä, että pelaaja on vakuuttanut joukkuetoverinsa monella eri osa-alueella menneellä kaudella.

Palkinnon saaja: Minna (Kolmen kärki oli tiukka: 1. Minna (18 ääntä), 2. Anniina (16), 3. Jossu (15))

Tärkein pelaaja, Paras tyyppi, Vuoden tulokas/yllättäjä/suoritus, Paras puolustaja, Paras hyökkääjä, Kovin tsemppaaja, Eniten kehittynyt. Kuva: Anita Mäkelä


HL kiittää koko joukkueen puolesta kaikkia pelaajia, vastustajia ja kannustajia kaudesta 2010-2011! Tavataan ensi kaudella ;)

-HL

P.S. Erityiskiitos tämän jutun osalta kapteenillemme Anitalle - Joukkueen käytännön asioiden hoitajalle. Kapteenin rooliin kuuluu hieman muutakin kuin yksi allekirjoitus peleissä.

  Töysässä pelattuun naisten Oma SP-cupiin osallistui monia naisten III-divarin pelaajia; myös suuri osa SC Alavuden pelaajista (sekä moni lohkon all stars -pelaajista xD). SC Alavuden runkopelaajista koottu joukkue SC Pahvi-Pirkot voitti viiden joukkueen turnauksen voitettuaan kaikki muut joukkueet vähintään kertaalleen.

Varoitus: Lukeminen saattaa vaatia erityisiä ponnisteluja.

Alkusarja

Päivän ensimmäisessä pelissä kotijoukkue PalloSuharit kohtasi SC Pahvi-Pirkot. Alku oli hieman tunnustelevaa, mutta 10. minuutilla SM syötti ja Ire piiskasi pallon ohi Hennan. Muutama minuutti tästä ja Pirkko-kenttä onnistui Tarpan syöttäessä toiselle laiturille eli Norpsulle, joka iski ottelun lukemiksi 2-0 pelin puolessa välissä. PaSu veti ottelun ensimmäisellä puolikkaalla muutaman tolpan, mutta sitä lähemmäs maalia se ei päässyt koko ottelun aikana. Norpsu hankki ainoana pelissä kaksi pistettä syötettyään Joksun maalin. Anttu viimeisteli taululle 0-4-lukemat reilu minuutti ennen pelin loppua AnsQ:n syötöstä.

Pahvi-Pirkkojen valmentajat skouttasivat Ilmajoen lukion ja FBC Remix team Annikin välisessä pelissä seuraavat SC:n vastustajat. Ilmajoen ja Annikin välinen peli päättyi tasan 1-1. Seuraavassa pelissä PaSu yritti parannella asemiaan: ja toipuihan se aamutappiosta jotenkin ja voitti toisessa pelissään FBC Remix team Allun 1-0.

  SC Pahvi-Pirkot kohtasi seuraavaksi Ilmajoen lukion. Tähän peliin saatiin Sarppakin mukaan Pahvi-Pirkkojen kokoonpanoon. Pahvi-Pirkot meni 1-0-johtoon kun SM syötti ja Ire veti turnauksen toisen maalinsa. Ainakin pahvien ajatukset taisivat olla vielä PaSu-pelissä ja Ilmajoki vei pisteet helpohkosti lukemin 4-1.

Seuraavassa pelissä isokyröläiset pelasivat toisiaan vastaan ja Allu voitti lukemin 1-0. Mielenkiintoinen peli näin katsojan näkökulmasta. Kello 12.30 starttasi PaSun ja Ilmajoen välinen tiukka ottelu. Eipä jäänyt muuta mieleen kuin että pasulaiset voisivat pikku hiljaa opetella niitä fair play -sääntöjä. Ja ainakin PaSun Oonalla oli hyvä peli ja vei muutaman kerran kahville Ilmajoen pakkeja oikein kunnolla. Ilmajoki kuitenkin voitti 1-0.

Tässä vaiheessa kaikilla joukkueilla oli kaksi peliä pelattuna. Ilmajoella kolme pistettä ja kaikilla muilla joukkueilla taskussa voitto ja tappio eli kaksi pistettä. Kaikki siis vielä auki puolessa välissä alkusarjaa.

Pahvi-Pirkot oli kuitenkin hyvässä vireessä ja vei seuraavassa pelissä Annikkia 6-0. Reilun minuutin kohdalla Ire iski jälleen ottelun avausmaalin. Sitten AnsQ teki puhtaan hattutempun reilussa kuudessa ja puolessa minuutissa. Syöttäjinä Anttu, SM ja Ire. Ire ja Norpsu lisäsivät tehojaan vielä AnsQ:n ja Jenssin syötöistä.

Ilmajoki yritti seuraavassa pelissä vastata Pahvi-Pirkkojen voittolukemiin samalla tavalla, mutta sai tyytyä Allua vastaan numeroihin 6-1. Voitolla Ilmajoki varmisti ykkössijan ja oikeuden valita vastustajansa välieriin.

Remix team Annikin ja PaSun välisen ottelun päättyessä 2-1 isokyröläisille Pahvi-Pirkkojen jatkopaikka varmistui. Niinpä Pahvi-Pirkot lähti viimeiseen alkusarjan peliin säästelemällä. Ottelun tasosta muodostui aika huono Pahvi-Pirkkojen muodostaessa hyökkäyksiä rauhassa ja huolella ja Allun puolustuksen tyytyessä purkamaan palloja pois. Seikka, joka etukäteen ajatellen teki pelistä mielenkiintoisen oli se, että jos Pahvi-Pirkot ei voita, PaSu jää viidenneksi. Pahvi-Pirkkojen ja Allun välinen peli siis ratkaisisi viimeisen välieräpaikan. SM päästi pasulaiset piinasta jo puolen minuutin pelin jälkeen iskemällä pallon ohi Allun Iren syötöstä. Niinpä sekin jännitys katosi heti ja pelistä tuli vähän tylsä. AnsQ iski Antun syötöstä tilanteeksi 2-0, mutta Allu kavensi 2-1:een. Anttu ja Ire tekivät kuitenkin vielä maalit naiseen ja Pahvit hoitivat pelin numeroin 4-1.

Alkusarjan taulukko

Ilmajoen lukio                      4    3    1   0   12-3     7
SC Pahvi-Pirkot                    4    3    0   1   15-5     6
FBC Remix team Annikki 4    1    1    2    3-9      3
PalloSuharit                           4    1   0    3    2-7     2
FBC Remix team Allu         4    1   0    3    3-11   2


Ratkaisupelit

Jotenkin Pahvi-Pirkot arvasi, että Ilmajoki valitsee heidät välierävastustajakseen, mutta mikäs siinä. Enpä lähde analysoimaan valintaan vaikuttaneita syitä, kun en kaikkea varmaankaan tiedä. Joka tapauksessa Pahvi-Pirkoilla semmoiset 15 minuuttia aikaa palautua edellisestä pelistä. Onneksi se peli otettiin lämmittelynä, eivätkä Pahvi-Pirkot tuohon peliin satsanneet yhtään.

Ensimmäisestä kohtaamisesta Pahvi-Pirkot otti oppia ja välieräpeliin lähdettiinkin puolustamaan voittoa. Noh, paitsi AnsQ ja ratkaisupeleihin saatu vahvistus Miatsu. Ottelun ensimmäisen maalin iski ensimmäisen erän puolessa välissä AnsQ Iren syötöstä. Ottelun hallinta alkoi siirtyä Pahvi-Pirkoille. Edes Ilmajoen pakin veto, joka meni Pahvi-Pirkkojen pelaajan kautta omaan maaliin ei hätkäyttänyt Pahveja eikä Pirkkoja, vaan hallinta oli saatu ja omaan tekemiseen luotettiin.

Erätauolla Pahvi-Pirkot päätti jatkaa samaan tapaan, sillä osa ilmajokisista näytti jo hieman turhautuneita ilmeitä, kun mikään ei tuntunut onnistuvan. Esimerkiksi Ripe ei vain päästänyt ilmajokisia ohitseen ja Inppa raastoi ja taisteli todella jokaisesta pallosta. Ilmajoki sai kuitenkin mahdollisuuden, kun pallo jäi Jenssin alle ja tilanteesta tuomittiin rangaistuslaukaus. Jenna ei saanut palloa ohi Minskan, joten Jenssi jäähylle. Pahvi-Pirkkojen alivoima toimi hyvin ja Minska hoiti loput eli ilmajokisten vedot helposti.

Pitkään pelattiin tasatilanteessa 1-1. Kunnes neljä minuuttia ennen pelin loppua Norpsu taisteli loppuun asti ja löi palloa maalin edessä niin monta kertaa, että lopulta Ilmajoen maalivahti oli voimaton. Pahvi-Pirkot juhlivat maalia kuin voittoa. Pelin loppu puolustettaisiin kovempaa kuin ikinä.

  Hieman ihmetystä herätti se, miksi kello pysäytetään ajassa 11 ja jotain, jos viimeinen kaksi minuuttia on tehokasta peliaikaa? Mutta eihän kukaan puutu pikkuseikkoihin, eh. Ajassa 27:22 Anttu veti Iren syötöstä pallon kolmannen kerran Ilmajoen verkkoon. Yleisön ja tuomarien keskuudessa tilanne oli epäselvä: maalivahti otti pallon käteensä, mutta maalista vai sivuverkosta? Pienen keskustelutuokion jälkeen maali hyväksyttiin.

Ilmajoki otti aikalisän reilu puoli minuuttia ennen pelin loppua, mutta ei saanut kuudella kenttäpelaajallakaan kavennusta aikaiseksi ja näin Pahvi-Pirkot voitti ennakkosuosikin ja eteni finaaliin 3-1-voitolla Ilmajoen lukiosta.

Remix team Annikin ja kotijoukkue PaSun välinen välierä oli jännittävä. Monen ennakkosuosikki oli PaSu, joka myös oli ottelussa hieman painostavampi osapuoli. Molemmilla joukkueilla kyllä oli tilanteensa ratkaista peli, mutta niin vain kahden erän jälkeen oltiin tilanteessa 0-0. Rangaistuslaukauskisa edessä. Sarita ja Janika tekivät varmat maalit, mutta joukkueiden muut kaksi vetäjää epäonnistuivat. Niinpä edessä ratkaisevat neljännet yritykset. Ensin PaSu. Sarita harhautteli tuttuun tapaansa ja saikin pallon maaliin, mutta sitä ennen pallo ehti mennä taaksepäin. Eli ei maalia. Sitten vuoroon Remix Annikin kapteeni ja luotettava pakki Eveliina (se all stars -pakki). Henna oli voimaton Even tehdessä varman maalin ja niinpä Annikki finaaliin Pahvi-Pirkkoja vastaan. Pitkälti maalivahti Annikan ansiostakin.

Pahvi-Pirkot lähti finaaliin melkein kuin olisi jo voittanut. Iloisella mielellä taistelemaan. Voin hyvin uskoa, että ottelun taso ei päätä huimannut. Jos viisi peliä ei vielä tunnu missään, niin pelitavassa voisi ajatella olevan jotain vikaa, ehkä. Peli oli kuitenkin huomattavasti tasaisempi kuin alkusarjan koitos, jonka Pahvi-Pirkot voitti 6-0. Isokyröläiset taistelivat minkä jaksoivat, mutta Pahvi-Pirkkojen ykköstrio oli lyömätön. Ire, AnsQ ja Anttu iskivät Pahvi-Pirkot voittoon. Finaalin tärkein pelaaja saattoi olla Anttu, joka iski voittomaalin ja syötti kaksi muuta maalia. Pahvi-Pirkkojen puolustus ei pitänyt aivan koko peliä ja niinpä Annikki pääsi iskemään kaksi maalia. Vaikka Annikki oli parempi kuin aikaisemmin päivällä, Pahvi-Pirkot hallitsi peliä ja voitti harkitulla ja rauhallisella pelillä 4-2.

  Pahvi-Pirkkojen vahvuuksia olivat ennen kaikkea loistavat taktiikat, joita jokainen osasi toteuttaa sekä tänään loistavasti onnistunut maalinteko. Sekä Iren tekemät kentät, jotka valmennusjohto hyväksyi. AnsQ ja Ire iskivät yhteensä yhtä paljon maaleja kuin joukkueena toiseksi eniten maaleja iskenyt Ilmajoen lukio. Parhaana maalivahtina palkittiin Annikki eli Annika. Ja sehän kertoo siitä, että Annikalla oli paljon töitä, joten Pahvi-Pirkkojen vedot olivat erinomaisia. Niin, ja Pahvi-Pirkkojen Minskallahan oli vain kaksi nollapeliä, joten ei ihme, että Pahvi-Pirkot voitti koko turnauksen. Turnauksen paras pistenainen oli Ire, mutta aika lähelle pääsi myös pari muuta pahvia (kts. tarkemmin alempaa).

Turnauksen tähtipelaajat suoraan valmentajien kynästä:

*** Minna. 2 x nolla peli ja erinomainen rankkarin torjuminen.
** Irene. Loistavasti pelas koko turnauksen. Turnauksen paras pistenainen. Osaa rakentaa peliä sekä tehdä maaleja.
* Tämä oli vaikeampi, se olis voinu mennä teistä useammallekkin helposti. Mutta me kuitenkin päätettiin antaa sen puolustus päässä ylivoimaisesti eniten loistaneelle, eli Jennille. Jenni on teknillisesti hyvä pakki, joka osaa tarvittaessa rauhottaa peliä sekä osaa nousta tukemaan hyökkäystä.

Bonus tähti: Valmennusjohto ><

Samaa mieltä edellisestä x)

Pahvi-Pirkkojen pistenaiset turnauksessa:

Ire 7+4
AnsQ 6+3
Anttu 4+4
SM 1+4
Norpsu 3+1
Joksu 1+0
Tarppa 0+1
Jenssi 0+1

Tai jotenkin näin... ;)

Juhlat jäivät muuten aika lyhyeksi, koska sunnuntaiaamuna harjoiteltiin taas pahvien parissa..



- hl



P.S. Voittajathan eivät tunnetusti aivan kaikkia salaisuuksia paljasta ;)

  Tässä nyt muutaman lauseen analyysit joukkueista sekä joka joukkueesta pelaaja, jota kannattaisi arvostaa enemmän.


ISB

  Erittäin tehokas karvaaminen ja hyvät yksilöt ovat ilman muuta ISB:n suurimpia vahvuuksia. Mutta ei kannata unohtaa voitontahtoa ja henkistä kanttia. Pelaaja- ja ihmistyypit ovat tärkeitä joukkueessa ja ilmajokisilla tämäkin asia tuntuu olevan tasapainossa. Ja eipä tuosta valmennuksestakaan taida olla moitteen sanaa. Te varmaan kiititte Anssia niin, ettei mun enää tartte? :) Toimintatavat ehkä erityisiä. Vain mestarit muistetaan.

Aliarvostetuin pelaaja: Ella Harju


HiPa

 Taitavin lohkon joukkue. Hyvän yhteishengen omaava ryhmä. Myös yksilöiden voima, kunto ja nopeus ovat jokaisella pelaajalla tarpeeksi hyviä tähän sarjaan. Syötön ja syötön vastaanottamisen tärkeyttä tuskin tarvitsee korostaa. Se rauhallinen pelinrakennus... Jotenkin spevemäiset avaukset pakkien kautta, mutta toimiihan se.

Aliarvostetuin pelaaja: Miia Vähärautio


SB Kauhajoki

  Pelaajat tykkäävät pelaamisesta ja osaavat pelata, mutta silti jokin mättää. Pelaajien oikeanlaisella asenteella ja hyvällä valmennuksella noista pelaajista saisi mestarijoukkueen. Ja onhan pelissä jo paljon aineksia. Esimerkiksi hienoja kuvioita, joita millään muulla joukkueella ei ole. Pelaajat pelaavat erittäin hyvin yhteen, välillä kuin lukisivat toistensa ajatuksia.

Aliarvostetuin pelaaja: Anne-Mari Ala-Harja


KauWi

  Hitaasti syttyvä joukkue, mikä on ehkä vaikeuttanut joitakin pelejä. On mukavaa olla tappiolla, ei huolet paina ei rasitu polla. Vai mitä? Ja siitä se peli sitten aukeaa :) Joukkueesta löytyy pallovarmoja pelaajia, joilla on myös hyvä veto. Ehkä niitä pelinrakentajia ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Enkä väitä, että syöttötaitoisia ei olisi. Eri pelitilanteiden asettamat taktiset vaatimukset huomioidaan KauWi:ssa hyvin. Miten pelataan ensimmäisessä erässä maalin tappiolla, miten viime minuutit johtoasemassa tai miten vain ylivoimalla. Ja miten eri vastustajia vastaan. Pelaajat jopa omaksuvat tietyn pelitavan todella nopeasti.

Aliarvostetuin: Kirsi Ruotsala


PaSu

  Kehittynyt edelliskaudesta sekä yksilö- että joukkuetasolla. Hyökkäyspelaamiseen on löydetty lisää elementtejä ja erikoistilannepelaaminen on myös hyvällä mallilla. Olen aivan varma, että PaSu:n joukkuepelaaminen yhdistettynä nopeisiin pelaajiin johtaa vielä menestykseen. Joukkueelta vaaditaan vain kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä. Pelirytmikin on hyvä eikä pasulaisilta lopu kunto. PaSu:n pelit harvoin ovat niitä tylsiä ja hidasrytmisiä ainakaan.

Aliarvostetuin pelaaja: Heini Jäntti


KuRy

  Resurssien pula, motivaation puute tai jotain, mutta Ryhti kaipaa räväkkyyttä, jonkinlaista valovoimaista johtajaa joukkoonsa. Ehkä saakin? Puolustaa toki hyvin joukkueena ja taktiset asiatkin alkavat mennä perille. Mitään tietämättä voisi arvioida, että treenimotivaatio vaikuttaa peliin. Kun osa ei tiedä, mitä harjoituksissa on sovittu... niin, eipä voi onnistua. Huumorin voimalla kohti ensi kautta. Ja tietenkin jalkapallon. Niin, mikäs se ykköslaji on?

Aliarvostetuin pelaaja: Marjaana Säntti


FBC Remix

  Pelaajamateriaalin laajuus on saatu näyttämään pelkästään positiiviselta asialta, mikä vaatii taitoa. Valmennnus on tajunnut sen, mikä joiltakin tapaa unohtua: tärkeintä on tekniikka. (Vai Hannu Jortikan sanoin: "Tärkeintä on voittaa, ei tyylillä väliä"? ;D) Fysiikka tulee ihan hyvän matkan päässä perässä ja taktiset asiat eivät mahdu samalle suorallekaan. Taitoradat ja fysiikkatestit usein motivoivat nuoria pelaajia.

Aliarvostetuin pelaaja: Tanja Rinta-Mäenpää


SC Kokkola

  Palloton liike on välillä liian hidasta, mutta kenellä ei olisi? Fyysinen joukkue, joka kauden aikana oppi paitsi varmasti säännöt myös sen, miten pelataan kovaa, mutta oikein. Joukkue on tasainen, mutta ehkä niitä parhaita pelaajia voisi hyödyntää paremmin ketjuja rakennettaessa. Tärkeintä on, että kaikki joukkueessa antavat kaikkensa. Kun kokkolalaiset tekevät näin, peli on hyvää. Kun eivät, no, se näkyy.

Aliarvostetuin pelaaja: Leila Keski-Oja


SC Alavus

  Kaikki tietävät, mistä kiikastaa. Ei maalivahdista, taktisesta osaamisesta eikä halusta tehdä töitä. Kuten erään joukkueen valmentaja ennusti jo ensimmäisen turnauksen jälkeen, hyökkäyssuuntaan ei ole riittävän vaarallinen, maalintekijät puuttuvat. Ja myös vähän itseluottamusta. Mutta mitenkäs sitä saisikaan, kun harjoituksissa mikään laukaus ei mene maaliin kiitos huippumolarimme? ;) Puolustus on tiivis ja hyvä, vastustajan on vaikea päästä hyville tekopaikoille. Joukkue, joka ei luovuta ikinä. Ja joukkue, joka pitää hauskaa. Työ palkitsee tekijänsä - aikanaan.

Aliarvostetuin pelaaja: Heli Kivimäki


SB Vaasa III

  Hieman värittömiä peruspelaajia. Saisipa vakiinnutettua pelaajamäärän edes siihen kymmenkuntaan. Nöyrällä puolustusasenteella ajoittain näytti peli kulkevan jotenkin. Pelaajat eivät näyttäneet turhautumistaan pelikentällä vaan taistelivat loppuun asti niin hyvin kuin osasivat. Siitä iso plussa. Tänä vuonna sarja oli niin tasainen, että pienikin puute (pelaajamäärä) vaikutti ratkaisevasti koko kauteen. Ehkä ensi vuonna?

Aliarvostetuin pelaaja: Iina Pohjola



Kertokaahan taas, mikä meni vikaan, siitä on apua seuraaviin analyyseihin - vaikkei sitä juuri huomaa ;)


- hl

  Tässä Hitaan laidansuoristajan lopullinen All Stars -kenttä:

Maalivahti:

Minnan torjuntaprosentti on laskettu tarkkaan ja saatu tulokseksi aika tarkalleen 88. Lisäksi voisi ottaa huomioon sellaisen seikan, että laskujeni mukaan tällä kaudella Alavus on päästänyt ainakin (!) 7 omaa maalia.

En väitä, että Hennan tai Maijan prosentit olisivat huonompia - saattaa olla päinvastoin. Mutta minusta maalivahtivalinnassa tulee huomioida myös muutama muu tekijä.

Minnalla on erityisen hyvät ja nopeat refleksit, ketteryyttä ja kyky sijoittua oikein. Ehkä ei mitenkään tärkeä seikkakaan, mutta lisäksi kolme syöttöpistettä loistavan heittokäden sekä pelisilmän ansiosta.

Maalivahtien täytyy keskittyä koko ajan. He eivät pääse välillä vaihtoon, niin kuin kenttäpelaajat. Keskittymiskyky on erityisen tärkeää päästetyn maalin jälkeen; tilanne täytyy nollata muutamassa sekunnissa. Itsevarmuus täytyy säilyttää. Hyvä maalivahti pitää joukkueensa pystyssä, kun vastustaja vyöryttää palloa omalla alueella. Ehkä Hennalta voisi lainata noita maalivahdin parhaita kavereita tolppia.

Yksi mainitsemisen arvoinen seikka liittyen Minnaan on asenne. Harjoituksissa käynti -prosentti on yli 90 (sivuhuomio, mutta samoin on suurimmalla osalla alavutelaisista :D). Minna on hyvin sitoutunut ja tekee paljon joukkueen eteen. Ja tärkeää - kehittää itseään myös joukkueharjoitusten ulkopuolella. Motivaatiota siis löytyy.

Komminikointitaito etenkin puolustajien kanssa on kehittynyt kauden aikana paljon. Ehkä erikoistilanteissa vielä hieman kehitettävää. Samoin peittävyydessä. Mutta sama kuin vertaisi Jani Naumasta ja Jarno Ihmettä - molemmat loistoveskoja, mutta täysin erilaisia. Ymmärrän siis, miksi joku valitsisi esimerkiksi Hennan.


Oikea puolustaja:

Ehkä kuitenkin loppujen lopuksi helpoin valinta, vaikka ehdokkaina olikin kolme huippupakkia. Iida saa hyvällä pallonhallinnallaan ja liikkeellään vastustajan hyökkääjät väsymään - niin fyysisesti kuin eritoten henkisesti.

Pallovarmuus, pelisilmä ja pallonriistotaidot sarjan eliittiä. Kun löytyy vielä tarvittaessa laukauskin, ovat vastustajajoukkueen pelaajat vaikeuksissa. Ja vielä sekin, että Iida on todellinen joukkuepelaaja, mutta myös ratkaisija. Silloin kun kukaan muu ei saa peliä aukeamaan, Iida tekee sen.

Erityismaininta vielä siitä, miten hyvin hoiti kaksoisroolinsa (kolmois? vai montako niitä nyt on ;D), vaikka välillä kohtuullisen suuren joukon johtaminen aiheuttaa ristiriitatilanteita ja erimielisyyksiä. Tulevaisuuden lupaus aivan kaikilla tavoilla ja lähes missä roolissa tahansa.


Vasen puolustaja:

Koska Johanna oli oikeiden pakkien luettelossa, valitsin Eveliinan.

Tällä kertaa kuitenkin Iidan pakkipariksi otin pallottomamman ja ehkä puolustavamman pakin. Eveliinan vahvuuksia ovat kyky pelata pallo puhtaasti pois sekä laukausten peittohalu.

Hyvä sijoittuminen, itseluottamus, yritys ja rohkeus ovat tärkeitä. Joskus tulee virheitä, mutta jos ei yritä, ei voi onnistuakaan. Eveliinalla pysyy pallo hallussa, hän saa pallon ylös (mistä kertoo syöttöpisteiden määräkin) ja hän katsoo rauhassa, mihin pallon laittaa. Lisäksi tottunut olemaan pallollisen pelaajan pakkiparina.

En ole viime turnauksissa kiinnittänyt huomiota mailaotteeseen, mutta ainakin aiemmissa turnauksissa näytti vaaralliselta - Eveliinan itsensä kannalta. Ehkä kannattaisi tarkistaa vielä, miten siitä mailasta kannattaisi ottaa kiinni. Jos motivaatiota ja halua kehittyä riittää, niin tästäkin pelaajasta tullaan vielä kuulemaan.


Sentteri:

Valitsin sentterin viimeiseksi. Sen pitäisi täydentää kenttä. Muita valitsemiani pelaajia täydentää parhaiten Catharina. Harmi kyllä, että (tämänkään) pelaajan ykköslaji ei ole salibandy. Mutta minkä sille voi, että lahjoja riittää.

Kun alla ovat hyvä maalivahti ja luotettavat puolustajat, Catharinan ei ehkä tarvitse yrittää hoitaa kaikkia rooleja. Sentterin rooli on silti hyvä, että voi esimerkiksi paikata puolustajan nousua, mutta silti voi väläyttää hyvää vetoaankin. Catharina ainakin jaksaa juosta. Ehkä Sarita Välisaaren pallokontrolli on samaa tasoa kuin Catharinan. Saritasta voi ottaa myös mallia siitä, että aina ei tarvitse juosta päättömästi joka paikkaan, vaan riittää, että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Erinomainen pelisilmä joka tapauksessa molemmilla.

Catharina tuo kentälliseen paitsi jonkin verran kokemusta, myös malttia ja epäitsekkyyttä. Epäitsekkyys ei tarkoita, ettei voisi tehdä maaleja, kun on paikka. Tekee varmoista maalipaikoista varmasti maalin. Ehkä valitsisin myös Catharinan ampumaan rankkaria. Catharinalla on myös nöyryyttä, jota hyvältä pelaajalta vaaditaan.


Vasen laitahyökkääjä:

Liike pallottomana pelaajana käsittämätöntä. Yhdistettynä tarkkaan ja kovaan vetoon sekä täydelliseen periksiantamattomuuteen tekee Anniinasta lähes pysäyttämättömän. Ja kun joukkue osaa hyödyntää rightin pelaajaa, siitä on enemmän hyötyä kuin leftistä.

Kannattaa myös huomioida, että Anniinan kanssa samassa kentässä oli kaksi ensimmäistä kauttaan sarjassa pelaavaa pelaajaa, eivätkä toisetkaan kaksi mitään huippupelaajia. Mielestäni se nostaa Anniinan arvoa, että ketjukavereista ei aina ole paljon apua. Hyvä maalintekijäkään ei ole hyödyksi joukkueelleen, jos hänen takiaan omissa soi. Anniina näytti esimerkiksi +/- tilastossa, että Anniinalta löytyy myös puolustusasennetta.

Ehkä Fiija Ketonen on nopeampi ja laukauskin saattaa olla toisinaan parempi kuin Anniinalla. Ja yhdistäähän näitä pelaajia se, että kumpikaan ei anna ikinä periksi. Anniinalla on kuitenkin komeammat tuuletukset ;). Anniina on oppinut pelaamaan kulmatilanteissa fyysisesti ja kovaa, mutta oikein. Vaikka Anniinan pallonhallinnassa olisi puutteita, viimeistelytaitoa ei voi moittia. Anniinalla on kyky tehdä omia ja yllättäviä ratkaisuja. Hyökkääjien tehtävä on tehdä maaleja ja Anniinaa ei tunnu pysäyttävän edes muutaman hengen pelaajavartiointi tai psyykkiset paineet.


Oikea laitahyökkääjä:

  Yhden kosketuksen syöttöjä nähtiin silloin tällöin kuluvalla kaudella. Pallo pysyy lavassa hyvin, mutta kaikki tietää mikä on Sallamarin suurin vahvuus: nopeus. Varmasti olisi myös useita liigapelaajia nopeampi. Kun puolustusasennekin on kohdallaan, iso apu joukkueelleen. Sekä palloton että pallollinen liike sarjan eliittiä. Myös mielikuvitusta löytyy.

Liikkeen luoja, täydentää liikkuvaa hyökkäyskolmikkoa erinomaisesti. Tästä kolmikosta Salla taitaa olla se, joka huolehtii hyökkäyskolmiosta sekä tyhjän tilan hyödyntämisestä parhaiten.

Pelatessaan Outi Latva-Kokon kanssa syötöt pystyi aika hyvin ennakoimaan. Uskon kuitenkin, että Sallamarilla riittää peliälyä ja juonikkuutta ja hän osaa arvioida kelle kannattaa syöttää ja miten. Myös rauhallisuus ja asenne tekevät Sallamarista vaarallisen pelaajan.


Valmentaja:

Pitkäjänteinen työ tuotti viimein tulosta. ISB:n käskijä saa pelaajat itse ymmärtämään, mitä heidän pitäisi tehdä. Hänelle on helppoa puhua eikä hän laita sanoja suuhun. Manne antaa henkilökohtaista ohjausta eikä salli periksi antamista. Hän on luja, mutta reilu. Avoin ja optimistinen. Selvästi nauttii valmentamisesta ja toimii oletettua paremmin. Myös yhteistyökyvyt näyttävät olevan huippuluokkaa. Viihtyy ilmeisen hyvin salibandyn parissa.


MVP, Most Valuable Player:

Iida Vähärautio, HiPa


Hyökkääjät on menetetty (?) muihin lajeihin, mutta jatketaan taistelua. En ole ehkä niin tyytyväinen tähän tähdistökenttään kuitenkaan, mutta toivottavasti valitut ovat ;)


En väitä, että joka pelipaikalla olisi paras pelaaja. Mutta edelleen muistutan, että myös roolituksella on merkitystä. Miettikää nyt itse, onnistuuko kentän peli, jos kaikki ovat täydellisiä snaippereita. Maalintekijöitä tarvitaan edelleen, mutta itse suosin enemmän tasapainoista kenttää. Siksi valintani eivät kerro koko totuutta. Tämä on vain kentällinen, joka saattaisi toimia yhteen.



- Hidas laidansuoristaja



P.S. Vinkki valmentajille, jotka tätä lukevat: Ei kannata olla liian hyvä valmentaja. Texasilainen koripallovalmentaja erotettiin, kun hänen joukkueensa voitti vastustajan 100-0 ;)

Maalivahti, kaksi puolustajaa, sentteri, kaksi laitahyökkääjää. All Stars on siis suomeksi tähdistökentällinen. Siihen valitaan siis joka pelipaikalle sarjan paras kyseisen pelipaikan pelaaja. Hitaan Laidansuoristajan epävirallinen All Stars -joukkue valitaan yhden hengen raadin ristiriitaisten näkemysten perusteella. Tässä ehdokkaat Pohjanmaan naisten III-divarin kauden 10-11 All Stars -pelaajista:


Maalivahdit:

Henna Kortesmäki, PaSu

Minna Seppälä, SC Alavus

Maija Uusitalo, HiPa

Maalivahtien All Stars -valintaan vaikuttaa paitsi päästettyjen maalien määrä, myös se, kuinka iso tekijä maalivahti on joukkueessa. Kuuluisan sanonnan mukaanhan maalivahti on puoli joukkuetta. Jos maalivahdilla on jokin erityistaito verrattuna kanssatorjujiinsa, katsotaan se tietenkin eduksi.



Oikeat puolustajat:

Johanna Yli-Tokola, HiPa

Iida Vähärautio, HiPa

Marjaana Rasku, ISB

Listan ulkopuolelle jäivät sellaiset omalle joukkueelleen tärkeät pelaajat kuin Susanna Friman sekä Remixin Janika Ollikkala sekä Sanna Ahtola. Niin, jos ihmettelet, miksei sinun nimesi ollut tässä, niin kerron, että tässä sarjassa riittää erinomaisia oikeita puolustajia. Näin ollen vilkaise vielä vasempien pakkien luettelokin. Jotkut pakit on siirretty vasemmalle, koska kaikki eivät voi olla oikeita puolustajia.



Vasemmat puolustajat:

Suvi Mattila, KuRy

Jaana Hilli, SC Kokkola

Eveliina Jokinen, FBC Remix

Ks. oikeat puolustajat. Rightin pakit ovat aika harvassa tässä sarjassa kuitenkin. Siksi leftejä on myös tässä. Kaikki muutkaan eivät ehkä löydä itseään mieluisimmasta pelipaikastaan, mutta aina ei saa mitä haluaa.



Sentterit:

Anne Harju-Ontto, SB Kauhajoki

Catharina Hästbacka, SB Vaasa III

Emmi Tietäväinen, KauWi

Erittäin vaikea valita vain kolme. Tässäkin tapauksessa listan ulkopuolelle jäi esimerkiksi Remixin loistavaa kahdensuunnan työskentelyä esittävä Iina Valli sekä toinen nuori ja nopea KuRy:n Siiri Sirviö. Lähes joka joukkueessa ykkössentteri on loistava pelinrakentaja, jolle on kertynyt syöttöpisteitä. Päästäkseen tälle listalle vaaditaan siis enemmän.



Vasemmat laitahyökkääjät:

Outi Latva-Kokko, ISB

Anniina Mäkelä, SC Alavus

Katja Kankaansyrjä, KauWi

Nopeus ja laukaus - lähes jokaisen sarjan vasemman laiturin parhaat ominaisuudet. Katsotaan, mitä minä arvostan.. x) Mutta jokainen joukkue tarvitsee myös maalintekijän. Sitä ei voi kukaan kieltää. Ilman maalintekijää joukkue ei ole mitään. Ja tämän sarjan (monia) hitaita pakkeja vastaan nopeus on toinen huomioitava asia.



Oikeat laitahyökkääjät:

Sallamari Koskinen, ISB

Mari Rantakangas, PaSu

Jonna Huhtaviita, SB Kauhajoki

Oikean laitahyökkääjän roolit eroavat joukkueittain paljonkin. Riippuu niin monesta asiasta; karvausprosentista, ketjukavereista, henkilökohtaisista ominaisuuksista. Oikeita laitahyökkääjiä yhdistää tässä kuitenkin muutama asia. Kaikki listalla olevat pelaajat pelaavat ennen kaikkea joukkueelleen.



Näillä 18 pelaajalla pärjäisi aika hyvän tasoiselle joukkueelle. Jos jokin joukkue ottaisi vastaan haasteen, johon edellä mainitut pelaajat kutsuttaisiin, tarvittaisiin tietysti myös valmentajia. Eli eipä unohdeta heitä. Ehdottaisin tämän mestarijoukkueen valmentajiksi:

Rami Muurimäki, KauWi

Manne Niemelä, ISB

Kim Takala, FBC Remix


Joukkueenjohdosta ja huollosta päättävät valmentajat sitten (itse) myöhemmin ;D


Jokaisella paikalla (kenttäpelaajat) on keskimäärin 30 pelaajaa ja sarjassa näin ollen maalivahtien kanssa noin 165 pelaajaa. Yhden kauden perusteella en valitettavasti oppinut jokaisen pelaajan vahvuuksia ja heikkouksia. Joten jos unohdin jonkin joukkueen tärkeän pelaajan, niin ilmoittaisitteko siitä tänne, kiitos. Myös jos tiedät, kuka oli ehdottomasti paras jollakin pelipaikalla, niin kerro toki mielipiteesi. Kommentteja (ehdotuksia) otetaan vastaan vielä tämä viikko eli 27.3. asti voi vaikuttaa lopulliseen tähdistökentälliseen ;)



- SM